– Mahtava salaatti. Aivan loistavaa salaattia.
– Tämä on todella hyvää. Mitä tämä muuten on?
– Se on rucolaa. Olen hieman maustanut sitä. Mutta ihan tavallista italialaista rucolaa maustekastikkeessa, jonka olen itse tehnyt.
– Mielettömän hyvää. Varmasti parasta salaattia jota olen syönyt. Tämäkö on lehtisalaattia?
– Se siinä on lehtisalaattia. Sitäkin olen maustanut, tosin eri kastikkeella. Lehtisalaatin ja rucolan lisäksi siinä on erilaisia pehmeitä ja rapeita keräsalaatteja, eniten jäävuorisalaattia. Korkeat, kapeahkot kerät ovat sidesalaattia, olen viljellyt sitä itse ruukussa. Latinsalaattia on myös, samoin bataviansalaattia, jääsalaattia, tavallista ja sitten rapealehtistä, samoin käytin hieman liuskalehtistä jääsalaattia. Koristeelliset osat ovat joko lollo rosaa tai lollo biondaa. Lehdet ovat rapeudeltaan pehmeiden ja rapeiden salaattien välimuotoa. Lisäksi on kiinalaista parsasalaattia, lactuca sativa var. angustana.
– Tämä ei taida olla mitään tavallista salaattia.
– Se siinä on endiiviä. Se, jota nyt kosketat, on siloendiivi eli escariolsalaatti. Se toinen hieman samanlainen on kähäräendiivi eli frisée, cichorium endivia. Ne ovat monikäyttöisiä kasveja, niiden lievä karvaus syntyy intybiinistä. Sanotaan, että ne parantavat ruoansulatusta ja lisäävät myös ruokahalua. Maustoin molempia tilkkasella etikkaa. Lisäksi on salaattisikuria, cichorium intybus var. foliosum. Ajattelin ensin että gratinoisin ne, mutta sitten ajattelin että kun sitä on niin vähän, niin sen voi laittaa raakana salaattiin yhdessä punasikurin kanssa. Niin kuin huomaatte, radicchiota on tässä hieman enemmän, se on tuota punaista, laitoin kahdenlaista, sekä pyöreä- että suippokeräisiä, koska en oikein osannut päättää niiden väliltä. Ne tietenkin muistuttavat toisiaan, mutta maussa on joka tapauksessa eroa. Punasikuria olen hieman kosteuttanut sitruunalla, greipillä ja verigreipillä. Osa oli nuoria lehtiruusukkeita, osa kypsiä punasikureita. Vastakohtaa maulle antaa vihersikuri, se on sokerisen makuinen, en tiedä onko se tullut jo vastaan.
– Tässä taitaa olla myös kaalia.
– On siinä muutamiakin kaalilajikkeita. Siinä on ihan tavallista kiinankaalia, parsakaalia, kurttukaalia ja kukkakaalia, lehtikaalia, ruusukaalia ja kyssäkaalia. Lisäksi laitoin vastapainoksi joitakin harvinaisempia ja jännittävämpiä makuja, pinaattikiinankaalista välimerenkaaliin ja hoikkalitukaaliin. Toivottavasti monipuolisuuden huomaa. Välillä kaalit ovat sellaisia, että ne tahtovat ikään kuin piiloutua, vaikka toisaalta pavut pääsevät silloin paremmin esille. Voisi melkein sanoa, että maustetut pavut antavat varsinaisen maun. Siksi yritin olla todella tarkkana papujen ja herneiden suhteen. Ne tummat ja mausteiset ovat chilillä maustettuja tavallisia mustia papuja, mutta niiden lisäksi joukossa on myös kidneypapuja. Käytin myös tavallisia herneitä ja kikherneitä, tarhapapuja, mungopapuja, azukipapuja, soijapapuja, maapähkinöitä, linssejä, aavistuksen verran sinimailasta, härkäpapuja ja apiloita. Ei silti tarvitse ajatella, että tämä olisi tullut mitenkään kalliiksi. Minä nimittäin poimin tähän aika paljon villiyrttejä. Niin kuin olette ehkä huomanneet, salaatissa on ahomansikkaa, isomaksaruohoa, järviruokoa, ketohanhikkia, koivua, kuminaa, leskenlehtiä, maitohorsmaa, niittysuolaheinää, osmankäämiä, jokunen piharatamo, piikkiohdake, puna-apilaa, ruusunlehtiä, siankärsämöä, vadelmaa, valkoapilaa ja voikukanlehtiä. Niiden tarkoitus on syventää makua ja tehdä sekoitus mielenkiintoisemmaksi.
– Tämä on todellakin erinomaista.
– Todella jännittävää syödä. Aina tulee joku uusi maku.
– Kiitos. Siihen minä pyrinkin, että saisin aikaan jännittävän salaatin.
– Vaikka tässä on niin paljon kaikkea vihreätä, juustot maistuvat hyvin.
– Yritin saada yrtit kaiuttamaan juustojen makuja.
– Myös hedelmät ovat hyviä.
– Tässähän on vaikka mitä hedelmiä, eikö olekin?
– Valitsin joitakin lempihedelmiäni. Toivottavasti ne eivät maistu kovin vetisiltä. En kuivannut niitä kokonaan, vaikka yritinkin valuttaa turhan veden pois. Laitoin eniten ananasta, appelsiinia, aprikoosia, banaania ja keittobanaania, granaattiomenaa, kermaomenaa ja kiiviä. Mukana on myös ananaskirsikkaa, avokadoa, granadillaa, greippiä, guavaa, jakkihedelmää, kakia eli persimonia, kaktusviikunaa, karambolaa, kastanjaa, keltapassiota, kiwaita ja kiwanoa. Niiden lisäksi reseptiini kuuluu kookospähkinää, kumkvattia, limeä, limkvattia, mangoa ja mangostaania, maracuyata, melonia, nashia, nektariinia, papaijaa, passionhedelmää, persikkaa ja pepinoa eli päärynämelonia, jota tosin lisäsin hieman säästellen. Virkeitä pikkuyllätyksiä ovat tavallisimmat pikkusitrukset, klementiini, satsuma, mineola, pomeranssi, temple ja topaz. Eteläisemmän makumaailman saavuttaakseni laitoin mukaan myös pitahayaa, pomeloa, rambutania, rumeliinia eli tangeloa, sapodillaa, salakia, taateleita, tamarilloja eli puutomaatteja, viikunaa ja viinirypäleitä. En tietenkään unohtanut lempimelonejani. Cantaloupen kanssa sopivat parhaiten galiameloni, hunajameloni ja sokerimeloni, mutta tahdoin hieman hullutella ja lisäsin loppuvaiheessa vielä verkko- ja vesimelonia. Toivottavasti maut erottuvat selvästi toisistaan. Välillä minua pelotti, että melonit tekisivät salaatista liian vetistä. Sellaista salaattia on mahdotonta syödä.
– Ei tämä ole lainkaan vetistä.
– Mukava kuulla.
– Minä pidän juustoista. Tämä on todella hyvää. Tämä taitaa olla sinihomejuustoa?
– Se on sinihomejuustoa ja se pieni pala sinihomejuuston vieressä manchegoa, tai itse asiassa en ole varma. Se saattaa olla gorgonzolaa jota lisäsin siihen viime tingassa. En oikein näe näin kaukaa. Toivottavasti sekin on hyvää.
– On todellakin. Juustojakin on monia erilaisia. Kaksi palaa saattavat näyttää identtisiltä, vaikka niiden maut ovat täysin erilaiset.
– Laitoin mukaan joitakin yleisimpiä juustoja. Kuten tavallista, päätin tälläkin kertaa suosia italialaisia. Niinpä salaatissa on bel paesea, bittoa, caprinoa, fontinaa, grana padanoa, mozzarellaa, parmesaania, pecorinoa, ricottaa, robiolaa, taleggiota ja tomaa. Lisäksi laitoin siihen fetaa, halloumia, brietä, camembertia, morbieria, port salutia ja roquefortia. Pidän tietenkin myös ranskalaisista. Mutta on minulla pimeä puolenikin, sillä jos maistelette tarkasti salaatissa on myös joitakin englantilaisia juustoja. Ne saattavat yllättää aluksi, mutta minusta ne ovat oikeastaan todella hyviä. Laitoin cheddaria, cheshirea, gloucesteria, shropshire blueta, stiltonia ja wensleydalea. Hollannista joukossa on edamia, goudaa, maaslanderia ja verkeerkaasia. Täytyy myöntää, että melkein palvon niiden makua. Varsinkin gouda on aliarvostettua, ilmeisesti koska se on niin tavallista. Hyvä gouda on kuitenkin juustojen aatelia. Pohjoiseurooppalaiset eivät koskaan ymmärrä mitä heillä itsellään on, eivätkä itäeurooppalaiset sen paremmin. Siksi laitoin mukaan myös hieman puolalaista väriä, oscypekia, bundzia, bryndzaa, redykołkaa ja rokpolia. Ne ovat kaikki jännittäviä makuja ja sopivat hyvin yhteen. Tietenkin salaattiin kuuluu myös leipäjuustoa ja kermajuustoa, brun geitostia, fløtemysostia, jarlsbergia ja gamalostia, appenzelleriä, emmentalia, gruyèrea ja raclettea. Yritin luoda eräänlaisen vaatimattoman juustonäyttelyn.
– Tämä on todellakin hyvää.
– Kana sopii tähän todella hyvin, samoin ankka.
– Tuo ei itse asiassa ole ankkaa, se on riekkoa. Lintuja minä käytin paljon säästeliäämmin, yritin keskittyä yksinkertaiseen riistaan, siivekkäisiin joiden maut sopivat varmasti yhteen. Laitoin hieman pyytä ja riekkoa, samoin kiirunan rintapaloja, teertä ja metsoa. Eniten on metsoa. Siinä on jylhä maku, kuin söisi metsäistä kansallismaisemaa. Metson maku on niin täyteläinen että minua melkein itkettää sen äärellä. Muuta lihaa en sitten laittanutkaan. Aluksi ajattelin laittaa myös karhunlihaa, mutta sitten se alkoi tuntua liioittelulta. Toivottavasti sen poissaoloa ei maista. Minua hieman kaduttaa, että en laittanut enemmän lihaa, vaikka kyseessä onkin salaatti.
– Ei tästä puutu mitään.
– Ei todellakaan. Sinä olet tainnut nyt mainita jokaisen ainesosan.
– Jos nyt todella tahdotte kuulla, niin laitoin minä tähän myös muutamia pihamaalta löytämiäni aineksia, kuten hietapitkäpaloa, kynsimökrassia, irsokkia, kuirimoa, nokkasinappia, savuruohoa, variksenkranssia, merikaalia, hammasjuurta, litutilliä, hietasinappia, kynsimöä ja kevätkynsimöä, tormokkia, ukonnauriita, linnunnokkia, meri-illakkoa, retikoita, pernaruohoa ja taskuruohoa. Siinä taitaakin olla kaikki.
– Uskomatonta miten monipuolinen salaatti. En uskalla edes kysyä miten maustoit tämän kaiken.
– On tämä hyvää. Tämä on kerta kaikkiaan erinomaista.
– Paljon kiitoksia teille. Minä tein kastikkeen itse alusta loppuun, mutta sen reseptiä en paljasta. Se on paljon salaattia yksinkertaisempi. Kastikkeista minä olen aina ajatellut, että yksinkertainen on kaunista ja että kaunis on hyvää.
– Tämä on fantastista salaattia. Myös kastike on erinomaista.
– Niin juuri. Tämä on fantastinen, fantastinen salaatti.
